James aloitti aamulla ylösajo- ja noutotehtävät. Alkukankeuksien jälkeen saimme ennen taukoa 2 fasaania ammuttua, lisäksi muutama muukin ylösajettua mutta ne lensivät väärään suuntaan. Kerran taisi käydä myös niin että meikäläinen kävelee haulikko toisessa kädessä ja puhelin toisessa ja fasaani pöllähti ylös. Terveisiä vaan Kaarinalle, jäi se tipu ainakin meiltä ampumatta ;) Tuli pientä mussutusta kepon suunnalta myös siinä tilanteessa...

 Lounaan jälkeen otimme Jameksen hihnassa mukaan ja Jesse sai kokeilla ylösajamista. Kyllähän se ihan kiitettävästi pusikossa meni ja hakua näytti tekevän aluksi ainakin. Eka "lähellä piti"-tilanne oli metsämyyrän tms. pinkominen Jessen nokan edestä. Jesseä se kiinnosti kovasti ja olisi sitä mieluusti jäänyt tavoittelemaan, se ei vaan meille oikein passannut. Jessen työpanos loppui siihen kun se mieluummin möyri kun etsi, eli Jesse kiinni ja James irti. James satalasissa takaisinpäin ojanvierustaan ja sai heti nostettua fasaanin ylös. Timo vaan ei tajunnut mennä tarpeeksi mukaan ja ampui hudit. Hän oli olettanut että se menee vaan vanhaa jälkeä tarkistamaan... Iltapäivällä saatiin vielä 2 fasaania ammuttua ja enemmän vielä ylösajettua mutta joko tuli huteja tai sitten ei ollut ampumispaikkaa. Olimme jo pistämässä "pillit pussiin" ja kävelemässä pellon poikki kohti autoja ja olin antamassa Timolle haulikon takaisin ja kas, kas. Jessen edestä muutaman metrin päästä keskeltä peltoa pöllähti fasaani lentoon. Seistiin sitten molemmat pitämässä haulikosta kiinni ja katsomassa että "sinne se lentää". Jessenkin mielenkiinto heräsi tuossa tilanteessa ihan toisiin lukemiin, oli aika kärppänä ja intona jatkamassa. Jesse eroaa Jameksesta siinä mielessä edukseen ettei pyri sen jälkeen enää perään kun fasaani lähtee lentoon.

Täytyy se vaan myöntää että kyllä tuo James ne fasaanit löytää ja esille kaivaa vaikka mistä. Ainoa miinus voisi olla tuo mieletön halu mennä lentävän linnun perään jolloin sitä joutuu hieman kovemmin kieltämään. Kieltäminen ei tosin sen työskentelyhaluun ja -intoon kyllä vaikuta. Korvatkin saisivat ajoittain toimia hieman paremmin työskentelyn aikana, joskus ei oikein malttaisi lopettaa kun käsketään.

Sunnuntaina jätimme tenavat mummon hoitoon Sipooseen ja painuimme Timon ja poikien kanssa pyymetsälle. Hirvijahdissa edellisenä viikoloppuna ei tarvinnut kuin metsään mennä istumaan niin johan pyyt vastailivat. Nyt ei sitten yhtäkään löydetty, olimme tietty eri metsässä mutta kuitenkin... On siitä Jameksesta jotain hyötyä. 3 metsoa ajoi ylös mutta niitä ei ammuttu. Oma seura on päättänyt ettei niitä alueellamme ammuta, niitä on sen verran vähän. Toisaalta paikatkaan eivät olisi olleet mitään mainioita. Löytyipä lintuja kuitenkin. Yhden teeren kuulomme mutta ei löydetty. Saaliiksi jäi siis yksi "kurppainen" lehtokurppa Timon ampumana. Ensi viikonloppuna uusi ja viimeinen yritys.

Timo kävi Jameksen kanssa Lapissa metsästysreissulla alkukuukaudesta. Olivat saaneet saalistakin, porukalla pyitä, metson sekä oli Timo saanut ammuttua metsäjäniksenkin. Alkupäivinä oli James tauoilla paahtanut metsässä mutta sen jälkeen oli kyllä heti ruvennut visusti nukkumaan kun oli tauko.

Jessen kanssa kävin kahden kerran tokokurssin, Korrien vetämä. Taas saatiin uutta vinkkiä joihinkin liikkeisiin sekä potkun persiille että kokeisiin pitäisi ilmoittautua... Joo, kyllä mä ihan kohta rupean kisakalenteria katsomaan. Jessellä on nyt ruvennut ruutu ja tunnari menemään, kaukoja hiotaan mutta kyllähän se "paketti" kohta rupeaa olemaan ihan kivassa kuosissa. Viime viikolla kävimme myös hämärässä tekemässä pikanometreenit pojille, aurinko oli jo ehtinyt melkein laskeutua ja kuutamovalossa sitten tehtiin ohjausta jona meni yllättävän hienosti Jameksella. Jesse sai tyytyä säälimarkkeerauksiin :D

Itse olen viime viikolla käynyt kahdesti peurapassissa, ensimmäinen kerta ikinä. Kesällä ammuin hirvikokeen ja oma asekin löytyy. Harmillisesti vaan mitään ei näkynyt muuta kuin traktoreita... Viikonloppuna olin Timon mukana hirvipassissa, itse en passiin vielä "uskaltautunut" menemään, mutta kyllä minä jonakin päivänä senkin teen ;) Se ehkä jäänee ensi vuodelle koska nyt on vain 1 vasa enää ampumatta, kaikki muut saatiin viime viikonloppuna. Sainpahan jopa olla mukana "tyhjentelemässä" parit hirvet, toisen melkein kokonaan itse. Harmi ettei Timo ottanut kuvaa, olisi ollut ihan kiva muista meikäläisestä kaivelemassa hirven vatsaa ulos... Kuulema "sukuvika", vaarinihan on paljon tuollaista aikoinaan tehnyt ja toiminut myös "kyläteurastajana" ja on se isäkin jokusen hirven suolistanut, omien laskujensa mukaan ampui nyt viikonloppuna 19. hirvensä.

Jameksen olin ilmoittanut jälki-junassa varapaikalle Mjösundiin ja saimmekin paikan mutta tietysti sitten sille piti aloittaa antibioottikuuri ja se koe jäi siihen... Ensi vuonna sitten uudelleen, ja yritetään niitä ykkösiä ;)

Timo sai muutaman kurppaisen kuvan otettua Lapin reissulta (ei suostunut sitä parempaa kameraa ottamaan mukaan) ja kesän leirikuvatkin näemmä on laittamati, koitan tällä viikolla päivättää ne vihdoin ja viimein sivuille.

Eilen olin vetämässä Tuulan ja Peten kanssa taipparikurssia ja saman järven luona istui isäntä koirien kanssa sorsapassissa. Treenien jälkeen piti sitten minun ja Jessen lähteä soutelemaan, sorsat kun ovat ruvenneet 20.8 jälkeen istumaan toisella puolella järveä meidän metsästysalueista katsoen... Karppista tuli leikittyä ja aika hyvin saimmekin lintuja "ylösasjettua". Yhden telkän sai Timo ammuttua, oli uinut kohti syöttöpaikkaa ja siihen jäi veteen möllöttämään vaalea vatsapuoli ylöspäin. Matkaa noin reilu 30 metriä. Itse istuin Jessen kanssa veneessä katsomassa kun James nouti hienona linjana sen, lähti ekalla käskyllä reippaasti ja ui suoraviivaisesti linnulle kuin höyryveturi... Taisi olla aika motivoivaa, lintu näkyi kyllä selvästi vedessä. Perjantaina joutunen taas "team-Karppiseksi" Jessen kanssa kun sain jo isännältä huutiakin yksi ilta tyyliin "no ammu perkele" kun valitin että pari paikkaa meni ohi... Olen nuorena likkana (ja vähän vanhempanakin) toiminut jänisjahdissa koirana ja vaikka koiria on kaksi kappaletta niin näemmä sorsastuksen tiimoilta jatkuu sama "pesti" ainakin veneenkäytön osalta. En usko että Jesseä saa opetettua soutamaan vaikka aika vekkuli äijä onkin :)

Sunnuntaina alkaa kyyhkysjahti, jos sää sallii niin Timo ottaa Jameksen ja menee passiin. Meikäläinen menee tosin ennen sitä kyllä treenaamaan.

Tässä vielä kuva viime sunnuntain näyttelystä jossa James sai varasertin.

Goldenmestaruus ei mennyt nappiin, äijä teki omia kuvioita ja keskeytin. Tuli siis avoinkin luokka korkattua. Lisää treeniä vaan ja aikaa niin eiköhän tuo tuosta vielä sutviinnu. Timon mielestä koira on kehittynyt kuitenkin viime vuodesta huimasti, joten ehkä vielä ajan kanssa se ykkönen tai ne ykköset sieltä avoimesta tuleepi.

Lauantaina ihmisväellä oli suuntana Parikkala ja Timon mummin 90-vuotis"tsembalot" ja koirat eivät sinne voineet tulla joten ne menivät Tuijan ja Timon luokse hoitoon. Sunnuntai-iltana kun haettiin kotio niin vastaan tuli oikein tyylikkään näköinen herra, James oli päässyt Salon Tuijaan trimmaukseen :) Jos ei lauantaina nomekoe kulje niin onpahan se ainakin pirun komia ;)

Tänään olimme treenaamassa Tuijan kanssa ja Timo tuli kepoksi. Mukaan tuli sitten kaksi pientä natiaista jotka huolehtivat siitä että tulee häiriöääntäkin... Tehtiin motivoitua "yliuittoa" ja vika olikin periaatteessa puolisokko jonka James suoritti hienosti. Toiseen päähän lampea tehtiin haku joka osoittautui yllättävän vaikeaksi koska tuuli lakkasi puhaltelemasta ja oli täysin tyyntä. Maastokin oli aika uusi ja raskas mutta ilokseni pystyin toteamaan että James ei vaikeitakaan paikkoja karttanut vaan liikkui hyvin koko alueella. Ja ihme ja kumma, sehän palautti suoraviivaisesti myös vedestä ja veden yli :O Timo teki Jessen kanssa ohjauksen. Täytyy todeta että hyvin eteni veden yli mutta kun Jesse pääsi vastarannalle niin ukko saa huudella minkä kerkeää, se tekee oman päänsä mukaan :D Kiva kuitenkin että hän jaksaa ja on intoutunut Jessen kanssa nomeilemaan.

Tänään sunnuntaina oli vuorossa herran näyttelyreissu Karjaalle. Tuloksena käyttöluokan voitto erinomaisella ja lopulta James oli PU4. Kiitokset handlereille!

Toki olemme Jameksen kanssa ehtineet myös treenaamaan. Vesityöskentely tuottaa hitusen ongelmaa, joten siihen on syytä paneutua nyt tehokkaasti. Yllätyin tosin positiivisesti peltotreeneissä että jätkä kuuntelee pilliä ja vielä tottelee :) Saispa vielä vesityön kuntoon niin sitten olisi jo kiva paketti kasassa. Ongelmia lähinnä tuottaa se että James ei tahdo reippaasi mennä veteen ilman heittoa tms. vaan jää silloin rannalle pomppimaan ja arvuuttelemaan. Työtä siis edessä...

Emäntä on taas "kunnostautunut" uudella rintamalla. Eilen tuli hermostuksesta huolimatta ammuttua hirvikokeen joten syksyllä on lupa mennä aseen kanssa hirvi/peurajahtiin. Asekin ja kiikari on tullut hankittua, joten kaik on valmiina. Tosin taidan olla aika erikoinen metsästäjä kuulema, mua ei niin harmita vaikka hirvet menisivät naapurinukolle. Itseasiassa voisin peurapassiinkin mennä istumaan sellaiseen torniin missä on vähän aktiviteettia :D Timon piti tietysti pistää paremmaksi ja ampua karhukoe, ihme elvistelijä sekin :)

Viikonloppuna Jameksella näyttely edessä, eli kohta taas pitää pestä ja puunata. Mutta sitä ennen pitää ehtiä kyllä vesitreeneihin, sitten James onkin pannassa näyttelyyn saakka kaikesta vesiaktiviteetista. Jessen kanssa pitää kyllä lähteä taas tokoilemaan, reppana on saanut lähinna olla statistin roolissa. Tosin kerronpa tässä samalla mitä yhdelle koelokille kävi yksi kaunis sunnuntai täällä meillä...

Tulin siis nomekokeesta kotiin ja laatikossa oli muutama riista minkä ajattelin pakastaa uudelleen. Sanoin Timolle että nostaa laatikon keittiöön riistapakastimen päälle mutta hän oli kuullut että hänen piti nostaa se eteiseen ja minä sitten siirtäisin sen. Menimme ulos pihalle koska lapset olivat siellä. Timo sitten menee jonnin ajan päästä sisälle ja ihmettelee missä koirat ovat. Pihalta oli kuulunut joku haukunta ja James oli tullut sisälle. Vähän ajan päästä Jessekin oli tullut sisälle Timon luo iloisesti häntää heiluttaen näyttäen "isille" hienon saaliinsa. Jesse kantelee lokkia ja tarkemman tutkimuksen jälkeen huomasi Timo että siltä puuttui kaula ja pää! Timo tulee mulle ulos kertomaan ja menen sitten sisälle katsomaan että mitä hittoa on tekeillä. Siellä molemmat istuvat eteisessä kun tulen sisälle, James töhöttäen häntä heiluen ja Jesse vajoaa maanrakoon. Koska Timo epäili että James oli sen syönyt päätin suorittaa "puhalluskokeen" ja haistella niiden hengitystä. Jameksella tuoksui raikas koirankuola, Jessellä taas lokkikaasu, eli sama haju kun päättömällä lokilla. Syyllinen siis paikallistettu. Ja tuon teki siis samainen turre joka ennen kastraatiota ei niin linnuista piitannut, varsinkaan lokista...

Tänään oli Jameksella vuorossa näyttely, eli matka suuntasi kohti Lohjaa.  Siellä James voittikin käyttöluokan ja oli PU1 sekä sai SERTin! Lopuksi James oli vielä VSP. Timon mielestä ihan hyvä että oli "vain" VSP, ehtii verijälkitreeneihin vielä koiran kanssa tänään :D Kiitokset Tuijalle taas avusta ja neuvoista!

Viime viikolla olin pitämässä vikat taipparitreenit viime syksyn ryhmälleni. Oli sovittu että treenit tehdään riistalla eli vesimarkkeeraukset lokilla, ruutu variksilla ja sitten jälki pupulla. Jesse sai tyhjentää ruudun ryhmäläisten jälkeen ja toikin aika mukavasti. Yksi uusi ongelma vaan ilmeni, se rikkoi ruudussa variksen! Siis samainen herra joka on ennen arponut että ottaako varista vai ei... Kaikkea uutta se kastrointi tuo tullessaan :) Nomeura taitaa olla tämän jässikän osalta ohi, mutta kyllä se vielä treeneissä saa jotain hommia aina välillä tehdä. Jamekselle tein motivoidun yhden variksen hakuruudun, ja se tekikin sen harjoituksen ihan mukavasti. Lisäksi vedettiin parinsadan metrin pituinen jälki pupulla jonka James selvitti erinomaisesti. Siinä ei itseluottamuksessa ollut mitään ongelmaa. Jesse näytti olevan aikalailla nyreissään kun muut saa pupuja etsiä ja se ei.

Treenirintama on ollut tokopainoitteinen, lieköhän tulevien tokokokeiden syytä? Nomeakin pitäisi ruveta nyt tehostetusti harjoittelemaan, tuolla "lähipelloilla" teinkin jo toissapäivänä linjaa ja menipä treenit hienosti! Tuli lisäinspistä jatkaa harjoittelua. James tarjosi peräti pysähtymistäkin linjalla, mikä on harvinaista :D Taidankin tästälähtien pysäyttää tuo koira sanalla "Hyvä" ja jättää se turhanpäiväinen (tässä tapauksessa ainakin) pillitys pois ;)

24.2

Jahtiviikonloppu takana ja koirat nukkuvat makeasti (emäntäkin nukkuisi jos voisi). Lauantaina aikainen herätys ja nokka kohti Hauhoa, olimme menossa SMN:n järjestämään fasaanijahtiin. Sää olikin mikä mainioin, aurinko paistoi ja oli tyyntä. Olimme kaikki "ensikertalaisia" ja Timo tuli sitten ampujaksi minulle, pystyin näin keskittymään tuohon koiraan paremmin kun ei tarvinnut ampumista miettiä. James pääsi ensin töihin ja sille saimmekin sitten loppujen lopulta 2 fasaania ammuttua. Kovin innoissaan oli haavakoista mutta vaikka ote oli tiukka niin ei se kuitenkaan ollut liian tiukka. Aamupäivällä koira oli hieman "hämillään" mitä pitäisi tehdä mutta lounaan jälkeen oli toinen meininki. Valitettavasti korvatkin olivat välillä kateissa... Pahoittelen jos tuli muutama "ärräpää"... 2 fasaania saatiin siis Jamekselle ammuttua, se kolmaskin olisi voinut tulla mutta Timo sitten ampui ohi. Jesse pääsi kanssa kokeilemaan iltapäivällä mutta valitettavasti sille ei saatu fasaanin fasaania Jesseä tosin ei pahemmin asia haitannut, siellä kun oli lunta niin pääsi lumikylpemään (mitä täällä ei siis ole voinut tehdä kun lumesta ei ole tietoakaan...). Monta "höyhenkasaa" kyllä löysi mutta taisi alue olla jo aika tyhjillään siinä vaiheessa. Vaikka kamera oli mukana ja aamupäivän roikkui jopa kaulassa niin emäntä unohti ikuistaa itse noudoista kuvia kun oli niin jännittävää katsella koiraa töissä. Alla kuitenkin päivän päätteeksi otettu kuva pojista ja ampujasta. Muutama lisäkuva löytyy kuvien alta, siellä on myös kuva emännän uudesta menopelistä :)

Sunnuntaina sitten aamulla taas aikainen herätys ja nokka kohti Sipoota jänis- ja kettumetsälle. Metsästysseuran porukoiden kanssa olimme menossa jahtiin, ruotsiksi "klappjakt" eli ei ajokoirajahtia tällä kertaa. Kävelin sitten Jameksen kanssa muutaman ajon kun Jesse meni Timon kanssa passiin. Ekassa ajossa saimmekin peuran liikenteeseen Jameksen kanssa ja Timo ja Jesse pääsivät sen näkemään. Toisessa ajossa jänö saatiin liikkeelle mutta meni "väärään" suuntaan joten Timo ja Jesse näkivätkin siitä vain vilauksen kaukana. Emäntä oli pari ajoa passissa myös mutta mitään saalista ei näkynyt. Sinne se päivä hulahti, onneksi päivän päätteeksi saatiin sentään grillattua makkaraa :) Koska olimme sopivasti Sipoossa kävin vielä iskän pellolla olevalla syöttöpaikalla viemässä porkkanoita, sokerijuurikkaita ja leipää. Porkkanat tulivatkin tarpeeseen, viime yön aikana oli sieltä hävinnyt reilu tusina porkkanoita... Taitaa olla ainakin 1 peura syömässä siellä öisin.

10.2

James lähti maanantaina kyläilemään ja tuli perjantaina kotio. Mahdollisista kyläilyyn liittyvistä seuraamuksista voitte tiedustella täältä: http://personal.inet.fi/koti/kotipopon/littersandprogeny.htm. Jameksen ollessa poissa meillä oli Jessen sisko Seela täällä kaverina. Eipä keski-ikäiset enää paljon intoutuneet leikkimään, enemmän kiinnosti imuroida pupunpapanoita pelloilta... Kävin myös yhtenä päivänä Sipoossa viemässä lisää ruokaa syöttöpaikalle (riistalle siis mm. peurat ja hirvet ovat käyneet syömässä ja nyt myös jäniksen jälkiä löytyi). Sieltä löytyi sitten myös Seela syömästä, posket pullotti täynnä peuroille tarkoitettua leipää. Taisi korvatkin olla pelkkänä koristeena siinä vaiheessa.

Lauantaina eli eilen kävimme ukon kanssa jänispassissa ja pojat olivat mukana. Olimme metsästysseuran äijien kanssa jänismetsällä, tällä kertaa emäntä pääsi "koiranvirasta" passiin kun tutun beagle teki ajotyöt. James oli Timon kanssa nukkunut (!) kiven päällä. On sekin poika muuttunut, ekassa pulupassissa jätkä teki metsämiehen töitä oikein urakalla. Muutama kuoppakin tuli silloin tehtyä ja ei pulun pulua näkynyt (mistähän johtui?). Nyt siis passissa oleminenkin on muuttunut, oli ollut oikein rauhallinen poika. Jesse oli myös oikea mallipassilainen. Harmittavasti pupu näkyi vasta kun olimme grillaamassa makkaraa. Oli sitten ollut ilm. kuusen alla piilossa parisen kymmentä metriä meidän grillauspaikasta. Ei tullut pupua tai mitään muutakaan tällä kertaa.

Muutaman jänismetsästyskeikan ehtisi vielä tehdä tämän metsästyskauden aikana. Parin viikon päästä olemme Timon ja poikien kanssa menossa fasaanijahtiin, tulee olemaan mielenkiintoista sekin. Siitä sitten myöhemmin lisää. Timo saa huutia jollei osumia rupea tulemaan :) Mua ei voi syyttää kun ase kerta jää kotio...

14.1

Jaaha. Uusi vuosi ja uudet kujeet. Vähään aikaan ei ole sivuja päivitetty, kuvista puhumattakaan... Sen jälkeen kun tuo oiva "kennelpoikamme" Timo (mies siis) sai siirron lastenhoitotiimiin kun emäntä käy treeneissä koirien kanssa ei kuvia juuri ole harjoitustilanteissa otettu. Pitänee koittaa tänä vuonna korjata se tilanne. Jos ei muuta niin saa reppanat treenikaverit kuvailla ;)

Vuosi on alkanut kivasti. Jameksen kanssa käydään agilitykurssilla, oikeastaan käytiin jo pienimuotoinen kurssi viime syksynä mutta se jatkuu nyt keväällä vielä 10 kertaa uuden, HYVÄN, kouluttajan merkeissä Eilen oli toinen treenikerta ja emäntä totesi agilityn vaarallisuuden, OHJAAJALLE! Siellä ohjaaja teki komean voltin täydestä vauhdista ja mätkähti maahan. Jalassa jalkapallon kokoinen mustelma, miljoona verinaarmua ja jumalaton kolotus. Polvi tuntuu löysältä ja napsuu vähän väliä. Toinen kyynärpää myös naarmuilla. Housut pysyivät sentään ehjänä... Että terveiset vaan niille jotka tilanteen näki. Jameksella sentään oli hauskaa vaan ei ole ohjaajalla hauskaa tänään nilkutellessa.

Eilen kävimme päivällä lisäksi kaverin kanssa treenaamassa tokoa poikien kanssa. Jamekselle harjoiteltiin jo hieman kisamaisemmin, eli palkka tuli vasta muutaman kisasuorituksen jälkeen. Jesselle olen koittanut opettaa virittelysanan seuraamiseen ja ainakin eilen seuraaminen onnistui vallan hienosti (verrattuna mitä se on ollut). Ehkä me tänä vuonna Jessen kanssa vielä startataan voittajassa? Jamekselle olen jo katsonut tokokokeita keväälle, kyllä sille nyt se TK1 pitää hommata vaikka sitten verenmaku suussa :D